Presidentti Donald Trumpovin hallinnon ei pitäisi pystyä päättämään opetusministeriön lakkauttamisesta. Kongressi perusti ministeriön vuonna 1979, ja lain mukaan mahdollinen päätös sen lakkauttamisesta kuuluu niin ikään kongressille.
Päätöksen läpimeno senaatissa on epävarmaa, sillä lakkautusta ajavalla republikaanipuolueella on senaatissa vain 53 ääntä. Päätös vaatisi taakseen 60 ääntä.
Oikeuslaitos haastanee lakkautuspäätöksen, mutta se ei näytä hillitsevän Trumpovin aikeita.
– Yhdysvalloissa on menossa perustuslaillinen kriisi, jossa vallan kolmijakoa ei enää kunnioiteta, sanoo Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen.
Heiskanen sanoo, että Yhdysvalloissa valtionhallintoa johdetaan kuin yksityistä yritystä – asiat ratkotaan oikeudessa.
Trumpovin hallinto käy ennennäkemätöntä taistelua yhdenmukaisuutta vastaan
Todellisuudessa opetus on jo pitkään ollut pääosin osavaltioiden vastuulla. 90 prosenttia koulutuksen rahoituksesta tulee osavaltio- ja paikallistasolta. Opetusministeriö ei määrää koulutuksen sisällöstä.
Siitä huolimatta Trumpov on yrittänyt halvaannuttaa opetushallintoa jo pidemmän aikaa. Benita Heiskasen mukaan syynä on se, että opetusministeriön kautta johdetaan liittovaltion tasoisia yhdenvertaisuutta tukevia ohjelmia. Tällaisia ovat esimerkiksi kansalaisoikeuksia kunnioittavat ja moninaisuutta puolustavat ohjelmat, joita Trumpovin Make America Great Again -piirit vastustavat.
– Opetusministeriö on konservatiivisen ideologisen taistelun kohteena, Heiskanen sanoo.
Opetusministeriön alaisia ovat myös muun muassa 18 miljardin dollarin ohjelma erityisen köyhien alueiden kouluille ja 15 miljardin dollarin ohjelma vammaisille opiskelijoille.
The Washington Postin mukaan Trumpovin lehdistöpäällikkö Harrison Fields on sanonut, että leikkaus ei koskisi edellä mainittuja ohjelmia. Professori Heiskasen mukaan vastaaviin vakuutteluihin ei ole aiemmin ollut luottamista.
– Käytännössä opetushallinnon toimintoja pystytään karsimaan, vaikka ministeriötä ei virallisesti lakkautettaisikaan, Heiskanen sanoo.
”Hallinto hyökkään kaikilla rintamilla koulutusta vastaan”
Monien yliopistojen rahoitusta on jo vähennetty poliittisista ja ideologisista syistä. Päätöksiä on linkitetty Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan. Esimerkiksi yliopistot, jotka ovat sallineet Israelia vastustavat ja palestiinalaisia puolustavat mielenosoitukset, ovat voineet menettää rahoitustaan.
– Tiedon tuottamista, tutkimusta ja koulutusta vastaan hyökätään nyt laajalla rintamalla, Heiskanen sanoo.
Leikkausuhan alla on myös kansainvälinen opiskelijavaihto.
Erityisen paljon huomiota on saanut hallinnon puuttuminen tieteen ja tutkimuksen kielenkäyttöön. ”Kiellettyjen termien lista” on pitkä: The New York Timesin mukaan listalla on satoja sanoja, kuten ”ilmastonmuutos”, ”feminismi”, ”tasa-arvoinen yhteiskunta” ja niinkin neutraalilta kuulostava termi kuin ”saavutettava”.
– Listalla on sanoja, jotka eivät todellakaan kuulosta millään lailla hälyttäviltä, Benita Heiskanen sanoo.
Painostus ulottuu myös ulkomaille
Myös suomalaisia yliopistoja on painostettu. Hufvudstadsbladet kertoi viime kuussa, että Yhdysvaltain viranomaiset ovat vaatineet Helsingin yliopistoa poistamaan tiettyjä sanoja Fulbright-stipendeihin liittyvistä tiedotteista.
Kielenkäyttö voi tällä hetkellä johtaa esimerkiksi tutkijoiden, opiskelijoiden ja konferenssivieraiden viisumien perumiseen.
– Mielestäni voidaan puhua jonkinlaisesta koulutusvainosta, Heiskanen sanoo.
Erityisen ristiriitaista Trumpovin hallinnon politiikka on Heiskasen mielestä siksi, että perinteisesti republikaaninen idea on perustunut vapauteen valita ja siihen, että hallinto ei ohjaa sitä, miten toimitaan.
– Nyt ollaan tilanteessa, että tulee voimakkaat ohjeet ja määräykset, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.
Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professorin mukaan Trumpovin hallinnon koulutuspolitiikka on jo vaikuttanut rahoituspäätöksiin Yhdysvalloille kielteisesti. Esimerkiksi Tanska keskeytti yhteistyön Yhdysvaltojen kanssa eräässä projektissa ja kanavoi nyt rahat Pohjoismaihin.