Miten Suomi saadaan taas raiteilleen kohti hiilineutraaliutta? Tästä pitäisi päättää hallituksen kehysriihessä tällä viikolla.
Kehysriihi on vuosittain maalis–huhtikuussa pidettävä hallituksen neuvottelu, jossa hallitus tarkastelee lähivuosien julkista taloutta.
Suomi ja Suomen ilmastopolitiikka on ongelmissa, koska Suomen metsistä on tullut päästölähde. Enää metsät eivät poista päästöjämme, vaan lisäävät niitä. Päästöjä poistavaa metsää kutsutaan hiilinieluksi.
Nielujen hupeneminen on syönyt ne hyödyt mitä muualla tehdyillä päästövähennyksillä on saatu aikaan. Suomi ei ole siis kokonaisuutena vähentänyt päästöjään, vaikka muualla kuin maankäytössä ja metsissä päästöjä onkin vähennetty.
Suurin syy Suomen ilmastopaneelin ja Luonnonvarakeskuksen mukaan nielujen romahdukseen ovat yli kestävän tason kasvaneet metsien hakkuumäärät.
Ilmastopaneeli on maamme johtavista ilmastopolitiikan tutkijoista koostuva tieteellinen ja riippumaton asiantuntijapaneeli, joka tukee hallituksen ilmastopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa.
Miten ilmastotavoitteet ja metsäteollisuus saadaan yhdistettyä?
Kolmisen vuotta on seurattu kissanhännänvääntöä, jossa tutkijat kertovat omaa viestiään ja metsäala toistelee omaa lempimantraansa kestävästä metsänhoidosta.
Ilmastopaneelin mukaan kestävyysargumentilta on nyt lähtenyt pohja pois, kun Suomen metsistä tulikin hiilinielujen sijaan päästölähde.
Metsäalan eturyhmät ja kourallinen tutkijoita on myös kyseenalaistanut Luonnonvarakeskuksen tekemät hiilinielulaskelmat. Niitä on myös verrattu Ruotsin laskelmiin, jotka ovat nielujen ja metsäteollisuuden näkökulmasta suotuisammat.
Metsäalan toimijat haluaisivat poistaa hiilinielut koko ilmastopolitiikasta.
Miten tästä voidaan yhdessä kehysriihessä päästä jonkinlaiseen ratkaisuun?
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut, että ilmastotavoitteesta ja ilmastolaista pidetään kiinni. Jos sen eteen ei kuitenkaan tehdä nyt riihessä konkreettisia päätöksiä, puheet ovat tyhjiä ja tavoite liukuu pois käsistä.
Hakkuisiin ei olla kehysriihessä puuttumassa, on maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) jo ilmoittanut MTV:lle.
Kristilliset ovat liittyneet ilmastotavoitteiden vastustamisessa samaan leiriin perussuomalaisten kanssa. Eturyhmistä MTK, Sahateollisuus ja Koneyrittäjät ovat vastustajien rintamassa. Lisäksi Metsäteollisuus on toivonut, että hiilinielujen merkitystä pohdittaisiin ilmastotavoitteissa.
Suomen ilmastopaneelin mukaan 11–16 prosentin vähennys metsien hakkuissa palauttaisi Suomen ilmastopolitiikan raiteilleen ja tekisi Suomesta hiilineutraalin tavoitellussa aikataulussa vuoteen 2035 mennessä.
Metsäteollisuus teetätti Luonnonvarakeskuksella jopa omat laskelmansa hiilinieluista. Metsäteollisuuden johtopäätös on, että nielujen katoaminen ei johdukaan hakkuista, vaan laskentamenetelmien muutoksista sekä puustoa, maaperää ja ilmaston lämpenemistä koskevasta uudesta tiedosta.
Kyse on paitsi päästöistä, tietysti myös rahasta.
Osapuolet puhuvatkin eri asioista: toiset puhuvat ilmastotavoitteista ja hiilidioksiditonneista, toiset työpaikoista ja euroista.
Sahateollisuus muiden muassa pelkää työpaikkojen menetyksiä. Se on teettänyt selvityksen, paljonko euroja Suomesta menetettäisiin, jos hakkuita rajoitettaisiin 55 miljoonaan kuutioon vuodessa. Ilmastopaneeli on ehdottanut rajoittamista 61–64 miljoonaan kuutioon.
Selvityksen mukaan menetettäisiin metsästä saatuja tuloja 1,2 miljardia euroa vuodessa verrattuna siihen, että hakkuita kasvatettaisiin yli 80 miljoonaan kuutioon vuodessa. Alan palkkasumma olisi 700 miljoonaa euroa vähemmän kuin nykyinen 5 miljardia euroa.
Kokonaisarviota ei ole kuitenkaan tehnyt kukaan.
Sellaista tarvittaisiin, jotta voitaisiin arvioida esimerkiksi mahdolliset siirtyvät työpaikat muille aloille. Jos EU:n suunnasta tulevat sakot vältettäisiin hakkuita vähentämällä, Suomelle ei myöskään tulisi niin paljon maksettavaa siihen suuntaan.
Yhteensä 40 järjestöä puolustaa ilmastolakiin kirjattua tavoitetta kannanotossaan, jonka mukaan Suomen tulee olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.
Suomalaiset toivovat kyselyjen mukaan päättäjiltä tiukempaa ilmastopolitiikkaa.
Kenen ääntä hallitus kuuntelee?
Avohakkuiden rajoittaminen ja jatkuvapeitteisyyteen siirtyminen kosteissa turvepohjaisissa metsissä on yksi harvoista asioista, joita sekä Metsäteollisuus, MTK että ympäristöjärjestöt kaikki kannattavat.
Kannattaisiko niistä vaikka aloittaa?
Se olisi jo miljoonan hehtaarin aloite. Sen verran näitä metsiä tulee pian hakkuukypsiksi.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
Juttua korjattu 28.4. klo 10.55: Korjattu kohtaa, jossa Metsäteollisuus ry:n väitettiin vastustaneen Suomen ilmastotavoitteita. He ovat sen sijaan halunneet, että hiilinielujen roolia Suomen ilmastotavoitteissa pohdittaisiin.