Imatran kaupunginmuseossa avattiin loppiaisen jälkeen näyttely, jossa on lähes 90 palkitun ja tunnetun Eino Mäkisen ympäri Imatraa ottamaa kuvaa. Ne on valittu sadoista otoksista Mäkisen "kesäretkeltä" vuonna 1957. Mustavalkokuvia täydentävät tekstit, kartat ja aikakauden esineet, joukossa kauppalan  juhlakirja.

- Imatran kauppalanhallitus halusi kuvat juhlakirjaan, joka julkaistiin kauppalan täyttäessä kymmenen vuotta vuonna 1958. Työhön kutsuttiin silloin ehkä Suomen tunnetuin kuvaaja, joka oli esimerkiksi arkkitehti Alvar Aallon ja akateemikko Kustaa Vilkunan luottokuvaaja, kertoo näyttelyn kokoamisessa päätyön tehnyt museoassistentti Riina Pesari.

Imatran kauppala, Suomen suurin, perustettiin vuonna 1948 Jääsken pitäjän Suomen puolelle jääneistä alueista, Imatrankoskesta, Ruokolahden teollisuustaajamista sekä Joutsenon Vuoksenvarren alueista.

Vilkasta rakentamista ja liikennettä

Kauppala kehittyi voimakkaasti teollisuuden vetämänä, mutta myös maaseutualueilla asui runsaasti ihmisiä, erityisesti Imatrankosken eteläpuolella.

Kehittämistä riitti, sillä sodan jälkeen puuttui toimiva tieverkosto ja viemäröintijärjestelmä.

- Mutta Niskapietilän tie oli valtakunnallisesti merkittävin ja Imatra Suomen autoistunein kauppala. Sotien jälkeen junalikenne Suomessa oli vilkkainta Virasojan ja  Kouvolan välillä, kuvailee Riina Pesari.

Kaupallisia keskuksia olivat tuolloin Vuoksenniska ja Imatrankoski. Toreista Tainionkosken tori oli tosin Imatran vilkkain.

- Rakennuskannaltaan Vuoksenniska on muuttunut eniten, toteaa Riina Pesari. Paljon muutakin kadonnutta toimintaa nousee päivänvaloon kuvissa, esimerkiksi Pässiniemessä nykyisen kalastuspuiston tienoilla sijainnut leirintäalue.

Kuvissa on kesäisen lämmin tunnelma ja paljon lapsia, ikään kuin näyttämässä vahvaa tulevaisuudenuskoa. Kovaa luottamusta kasvuun heijastaa Alvar Aallon tekemä yleiskaava, joka oli mitoitettu 100 000 asukkaalle.   

- Eino Mäkinen oli modernismin suunnannäyttäjä. Esimerkiksi hänen kuvakulmansa olivat monesti uudenlaisia, vinkkaa Riina Pesari näyttelyvieraille. Näyttely on avoinna joulukuun 7. päivään saakka.

Vertaisihmettelijät juttukavereina Rummun kuvien äärellä

Etelä-Karjalan museossa on esillä lehtikuvaaja Matti Olavi Rummun, aika monen eteläkarjalaisen aikalaisen tunteman Ollin lehtikuvia. Noin sata kehystettyä otosta teksteineen ja lisäksi joukon digitaalisessa muodossa olevia kuvia ovat valinneet Rummun valtavasta negatiivikokoelmasta hänen tyttärensä yhdessä museon kanssa.

Kuvat on julkaistu enimmäksen Etelä-Saimaassa 60-luvulla. Niissä näkyy uutistapahtumia valtionpäämiesten vierailuista ja onnettomuuksista tavallisempaan elämänmenoon.

Kahden kuukauden aikana näyttelyn on nähnyt noin 2700 ihmistä. Varsinainen ryntäys koettiin viime perjantaina, ilmaisena museopäivänä, kun kuvia tungeksi tutkimassa noin 700 kiinnostunutta.

- Paljon on käynyt paikallisia ja vanhempaa väkeä. Jotkut heistä ovat jopa tunnistaneet itsensä kuvista. Ja monet ovat viihtyneet täällä hyvin pitkään, hymyilee intendentti Satu Eiskonen.

Kokemuksista voi museoperjantaisin keskustella myös "vertaisihmettelijöiden" kanssa.

- Meillä on täällä museoperjantaisin asiakasraatimme ihmisiä, vertaisihmettelijöitä. Heiltä voi kysyäkin asioita, mutta tärkeintä lienee kokemuksen jakaminen, sanoo Satu Eiskonen.

Olli Rummun näyttely on avoinna Lappeenrannassa. maaliskuun 16. päivään saakka.