Lääkeaineiden kertyminen Itämereen on kasvava ongelma eliöpopulaatioiden kannalta.
Kuluttamiamme lääkkeitä ja hormoneja valuu Itämereen jätevedenpuhdistamoista, jotka eivät kykene ottamaan talteen kaikkia haitallisia aineita. Ruotsalaistutkijat ovat havainneet jäämiä avomerellä asti.
Vuosikymmenten aikana Itämereen on jo kertynyt lääkeaineiden ja kemikaalien cocktail, jonka yhteisvaikutusta eliöiden kannalta ei osata ennustaa.
Tutkimusten mukaan yksittäiset lääkeaineet aiheuttavat vaurioita kalojen elimissä sekä muuttavat kalojen käyttäytymistä. Vaikutuksia on havaittu jo hyvin pienillä pitoisuuksilla.
– Ennen pitkää lääkeaineiden kertyminen eliöihin voi johtaa jopa lajien häviämiseen, sanoo tekniikan tohtori, vesialan konsultti Niina Vieno.
Kolme lääkeainetta EU:n mustalla listalla
Vesistöjen vaarallisista ja haitallisista aineista säädetään EU:n vesipuitedirektiivillä.
EU otti viime vuonna ensimmäistä kertaa tarkkailulistalleen myös kolme lääkeainetta, joiden esiintyvyyttä ympäristössä jäsenmaiden on selvitettävä. Selvitysten perusteella päätetään, tuleeko esimerkiksi jätevedenpuhdistusta tehostaa. Listaa päivitetään syksyn aikana.
– On mahdollista, että listalle päätyy lisää lääkeaineita, Niina Vieno sanoo.
Listalle jo päätynyt etinyyliestradioli on yleisesti ehkäisypillereissä käytetty synteettinen hormoni, jonka on tutkimuksissa todettu aiheuttavan useille kalalajeille lisääntymisongelmia.
Synteettistä estradiolia on puolestaan vaihdevuosioireisiin käytettävissä hormonikorvaushoitolääkkeissä. Sen vaikutukset ympäristöön ovat e-pillereiden kanssa samankaltaisia.
Hormonien ja kalojen lisääntymisongelmien yhteydestä on puhuttu pitkään, mutta muun muassa kipugeeleissä käytetyn diklofenaakin vaikutuksiin on havahduttu vasta hiljattain. Ainetta pidetään erityisen ongelmallisena, sillä se hajoaa huonosti luonnossa ja aiheuttaa eliöille monenlaisia rakenteellisia muutoksia.
Diklofenaakkia Itämereen Pietarista 400 kiloa vuodessa
Itämeren suojelukomissio Helcom tutki vastikään diklofenaakin kulkeutumista Pietarin vedenpuhdistamoista Suomenlahteen.
Ympäristö nousee väistämättä yhdeksi asiaksi, joka lääkkeiden kehittelytyössä otetaan huomioon.
Erkki Palva
Diklofenaakkia pääsee vuosittain mereen pelkästään Pietarista 400 kilogrammaa vuodessa. Vuosittainen kuorma on koko Suomen osalta saman suuruinen.
Niina Vieno valvoi tutkimusta Pietarissa.
– Itämeren eliöstö on erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä merialue on pieni eikä vesi vaihdu, hän sanoo.
– Joidenkin kalojen sappinesteessä on tuhatkertaisia diklofenaakkipitoisuuksia verrattuna ympäröivään vesistöön, sillä aine kertyy kaloihin. Lääkeaineiden haitallisista vaikutuksista eliöihin saadaan koko ajan lisää tutkimustietoa.
Lääketeollisuus ry: Suhtaudumme ympäristövaikutuksiin vakavasti
Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen, tuoterajoitukset sen sijaan ovat vaikeampi pala, sillä harva syö lääkkeitä huvikseen.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa pidetään hyvänä sitä, että lääkkeiden ympäristövaikutusten huomioimiseen tulee painetta EU:sta.
– Uskoisin, että jo nykyisen kaltaisella säädöspohjalla sekä tietoisuuden lisääntyessä ympäristö nousee väistämättä yhdeksi asiaksi joka lääkkeiden kehittelytyössä otetaan huomioon, johtaja Erkki Palva sanoo.
Lääketeollisuus ry:n mukaan lääkekehittelyssä aletaan kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, mitä aineenvaihdunnan seurauksena ympäristöön päätyy.
– Tärkeintä on se, että lääkkeet ovat tehokkaita ja turvallisia. Ympäristö tulee heti näiden jälkeen, toimitusjohtaja Jussi Merikallio sanoo.
– Diklofenaakkiin haetaan sellaisia molekyylimuunnoksia, jotta ympäristöriskistä voitaisiin päästä eroon. Lääkekehitys on kuitenkin hyvin pitkällinen ja säännelty prosessi, joten kovin nopeasti tähän ei kyetä reagoimaan.