Helsingissä Aasia-Eurooppa -kokouksen yhteydessä syksyllä 2006 mielenosoitusta työtehtävänään seurannut Suomen Kuvalehden lehtikuvaaja Markus Pentikäinen on ihmisoikeustuomioistuimen päätökseen pettynyt.

– Kyllähän tämä on suuri pettymys omalta kohdalta ja suomalaisen ja eurooppalaisen sananvapauden kannalta, hän huokaa.

Pentikäinen otettiin kiinni, vaikka hänellä oli mukanaan digikamerakalusto, ja vaikka hän oli myöhemmin esittänyt myös lehdistökorttinsa. 

Poliisin turvattava myös sananvapautta

– Mutta oikeastaan nyt toivoisin, että silloin kun tilanteet äityvät sellaisiksi, että viranomaistaho joutuu työskentelemään omien valtuuksiensa äärirajoilla, niin tästä ei saisi tulla ulosheitto- tai pidätysautomaattia. Poliisin pitäisi tällaisissa tilanteissa yhtä tärkeänä pystyä takaamaan se,  että siellä voi median edustajat välittää tietoa yleisölle, Pentikäinen tiivistää.

Journalistiliiton lakimiehen Jussi Salokankaan mukaan ihmisoikeustuomioistuin otti kannan, jonka mukaan tapauksessa ei ollut varmuutta siitä, oliko Pentikäinen journalisti vai ei, koska hänellä oli tummat vaatteet päällä.

– Eli käytännössä, jos hänellä olisi ollut pressiliivi ja pressikortti esillä, niin todennäköisesti EIT olisi antanut toisenlaisen lopputuloksen, Salokangas pohtii.

Sotareportterin liivi päälle myös kotirintamalla?

Päätös johtaa siihen, että journalistien pitää tämäntyyppisissä tilanteissa pukeutua niin, ettei roolista ole epäselvyyttä.

– Kyllä, tämän EIT:n tuomion perusteella näin pitää toimia, että huomataan, että henkilö on journalisti. Eli pitää olla jonkinnäköinen pressikortti tai näkyvä elementti, että hänet voidaan tunnistaa journalistiksi, Salokangas arvioi.

Mutta ryhtyykö Journalistiliitto tämän päätöksen johdosta tekemään näkyvämpiä tunnuksia jäsenilleen?

– Sitä vielä pohditaan. Katsotaan yhdessä sisäministeriön kanssa mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Onhan tilanne kuitenkin parantunut vuodesta 2006, eli vastaavanlaisia ylilyöntejä ei enää ole ollut, Salokangas sanoo.