Kahden ranskalaisnuoren suudelma Pariisissa koitui valokuvaaja Robert Doisneaun kohtaloksi. Vuonna 1950 amerikkalaiselle Life-lehdelle otetusta kuvasta tuli maailmankuulu, kun siitä alettiin julkaista julisteita ja postikortteja 1980-luvun loppupuolella.
Doisneaun Suudelma Pariisin kaupungintalon edessä päätyi opiskelijakämppien seinille ja nuorten aikuisten koteihin. Ikoninen kuva levisi kortteina ympäri maailmaa.
Pian valokuvaajan perässä olivat ranskalaispariskunta sekä eläkkeellä oleva näyttelijätär, jotka halusivat osansa suosituksi tulleen kuvan kaupallisesta menestyksestä.
Vuonna 1992 Jean ja Denise Lavergne antoivat ranskalaiselle L’Express-lehdelle haastattelun, jossa he uskoivat olevansa valokuvan suuteleva pari.
Näyttelijä Francoise Bornet väitti puolestaan olevansa nainen, jota valokuvassa suudellaan.
Suudelmasta käräjille
Doisneau haastettiin oikeuteen, joka totesi, ettei yli 40 vuotta aiemmin otetusta valokuvasta voi päätellä, ketkä siinä pussailevat. Vahinko oli kuitenkin ehtinyt jo tapahtua.
Dokumentaarisilla valokuvillaan maailmanmaineeseen noussut Doisneau joutui nimittäin oikeudessa paljastamaan, että kuva oli lavastettu.
Hän oli nähnyt intohimoisesti suutelevan parin pariisilaisessa kahvilassa ja pyytänyt heitä kuvauksiin eri puolille kaupunkia.
Ikoniseksi noussut suudelma ikuistettiin tilauksesta kaupungintalon edustalla.
Doisneaun kuoleman jälkeen kävi selväksi, että kuvan nainen oli näyttelijäntyötä 1950-luvulla Pariisissa opiskellut Francoise Bornet ja tämän silloinen heila Jacques Carteaud.
Bornet nousi uudelleen julkisuuteen vuonna 2005, kun hän päätti myydä omistamansa vedoksen kuvasta. Doisneau oli antanut sen hänelle pian kuvausten jälkeen.
Valokuvan lähtöhinnaksi oli arvioitu 15 000 euroa, mutta huutokaupassa summa enemmän kuin kymmenkertaistui. Valokuva myytiin lopulta yli 180 000 eurolla.
Medialle Bornet totesi: ”Vaikka suudelma lavastettiin, se oli aito”.
Doisneau löydettiin uudestaan
Kansainvälinen kiinnostus Robert Doisneaun valokuviin heräsi uudestaan 1970-luvun alussa, kun valokuvataiteissa innostuttiin taidemuodon historiasta.
Suomessa Doisneaun mustavalkokuvia on ollut esillä muun muassa Kuopion VB-valokuvakeskuksessa (1995) ja Helsingin taidemuseossa (2007).
Pariisissa vuonna 1912 syntynyt Doisneau työskenteli uransa alussa mainoskuvaajana, mutta tympääntyi hommaan ja alkoi kuvata parikymppisenä ihmisiä Pariisin kaduilla. Työväenluokasta hän innostui 1930-luvulla saatuaan pestin Renault-autotehtaan henkilöstökuvaajana.
Doisneaun tunnistettava tyyli syntyi sodan jälkeen 1950-luvulla, kun hän alkoi tehdä töitä Voguen ja Lifen kaltaisille kansainvälisille aikakauslehdille.
1960-luvulla Doisneaun tyyppiset kuvaajat saivat väistyä, sillä aika oli kypsä uuden, raaemman kuvajournalismin nousulle.
Doisneau kuoli Pariisissa 81-vuotiaana vuonna 1994.
Robert Doisneau – Minun Pariisini Turun taidemuseossa 9. kesäkuuta lähtien.
