Oletko huomannut, että samalla jutulla voi olla erilaisia otsikoita?

Helsingin Sanomien tapa otsikoida juttuja eri näkökulmasta verkossa ja printtilehdessä on saanut kritiikkiä. Lehden päätoimittaja Laura Saarikoski myöntää, että täysin erilaisten mielikuvien luominen verkossa ja paperiversiossa ei ollut tarkoituksenmukaista.

Otsikoiden erilaisuuden nosti muutama viikko sitten Twitterissä esille pitkän toimittajauran tehnyt, nykyään konsulttitalo Milttonissa työskentelevä Anu Partanen. Myös mediatutkija Pauliina Penttilä kommentoi kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä otsikointitapaa, jolla hänen mielestään media sahaa omaa oksaansa.

Esimerkiksi tammikuussa julkaistu, opettajien työhyvinvoinnista kertova uutinen tarjoiltiin paperisen lehden lukijalle otsikolla Opettajat löysivät jälleen etäajan viemän työilon. Lehden verkkosivuilla sama juttu oli otsikoitu huomattavasti synkemmin: Opettajat kertovat ongelmista, joiden takia he harkitsevat alan vaihtoa.

Päätoimittaja Saarikoski sanoo molempien otsikoiden olevan totta. Jutussa uutisoitiin tutkimus, jossa opettajien työimu oli parantunut. Lisäksi juttuun oli kerätty ajatuksia opettajilta, ja heistä suurin osa koki, että työssä on paljon ongelmia.

– Kieltämättä se, että verkkoon poimittiin yksi otsikko ja printtiin toinen, antoi siitä hassun kuvan. Eli ei mennyt ihan putkeen, Saarikoski sanoo.

Saarikosken mukaan toimituksen sisällä on keskusteltu siitä, ettei otsikolla pidä antaa täysin päinvastaista kuvaa printissä ja verkossa. Klikkiotsikoista ja otsikoiden merkityksestä keskusteltiin Viimeinen sana -ohjelmassa.

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mielestä otsikon ainoa ja pääasiallinen tarkoitus on saada ihmiset lukemaan juttua.

– Se on kylmä fakta, että negatiivinen otsikko toimii huomattavasti paremmin. Se kiinnostaa ihmisiä paljon enemmän, Kauppinen toteaa.

Professori, mediatutkija Anu Koivusen mukaan otsikoissa on kyse paljon muustakin. Media käyttää valtaa nostamalla esille puheenaiheita ja otsikoilla näitä aiheita kehystetään.

– Kehystäminen ei tarkoita sitä, että on jokin agenda tai salaliitto, vaan se on tulkinta eri näkökulmista, Koivunen sanoo.

Koivusen mukaan uutisotsikot myös vaikuttavat suoraan ihmisten tunteisiin ja reaktioihin yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.

Verkossa kerättävän datan perusteella on helppo nähdä, minkälaiset otsikot houkuttelevat lukijoita. Mediat myös testaavat erilaisia otsikkovaihtoehtoja, jolloin otsikkoa saatetaan muuttaa sen mukaan, mikä kerää lukijoita.

Koivusen mukaan tämä voi saada uutissovelluksen käyttäjän pohtimaan, miksi otsikko muuttuu.

– Mediatalot ja uutistoimitukset eivät ole ehkä kovin tarkkaan miettineet, että mitä tästä seuraa. Tiedämme hirveän vähän, miten yleisö tähän suhtautuu.

Katso koko Viimeinen sana -lähetys Yle Areenasta.