Ukrainan korruptionvastainen virasto syyttää virvoitusjuomavalmistaja Hartwallia Venäjän hyökkäyssodan hyväksymisestä.
Ukrainan valtiollinen NACP-virasto lisäsi syyskuun alussa Pepsicon ylläpitämälleen ”sotasponsoreiden” listalle. Hartwall valmistaa ja jakelee Suomessa Pepsiä sekä virvoitusjuomajätin muita tuotteita.
Hartwallin pääkonttori sijaitsee Helsingissä, mutta yhtiö kuuluu nykyään tanskalaiseen Royal Unibrew -konserniin.
– Jos he pitävät itseään vastuullisena yrityksenä ja tuomitsevat Venäjän sodan Ukrainaa vastaan, heidän tulisi lopettaa kumppanuutensa Pepsin kanssa, sanoo Ylelle puhelimitse NACP:n korruptioriskeistä ja sanktiopolitiikasta vastaavan yksikön johtaja Agiya Zagrebelska.
Hartwall kommentoi asiaa niukasti
Hartwall ei kommentoinut Ylelle väitteitä siitä, että sen yhteistyö Pepsicon kanssa tarkoittaisi Venäjän aggression hyväksymistä Ukrainassa.
Lyhyessä sähköpostivastauksessaan Hartwall kuitenkin viestittää, että se valmistaa Pepsico-juomatuotteita omalla tehtaallaan Lahdessa vain Suomen markkinoita varten, eikä hanki mitään raaka-aineita tai pakkausmateriaaleja Venäjältä.
Zagrebelskan mukaan suomalaisyhtiön tulisi katkaisista suhteensa Pepsicoon ja painostaa sillä tavoin yhdysvaltalaisyhtiötä luopumaan Venäjän markkinoista.
– Pepsicon johtoryhmä tekee päätöksen Venäjältä lähtemisestä vain, jos se tajuaa, että sillä on kielteistä vaikutusta muuhun bisnekseen, Zagrebelska sanoo.
Hartwall kertoo verkkosivuillaan tekevänsä vastuullisten valintojen tekemisen helpoksi ja vaikuttavansa koko suomalaiseen yhteiskuntaan.
Pepsi ei lähtenytkään Venäjältä
Ukrainalaisviraston mukaan ”sotasponsoreiden” listalle joutuneet kansainväliset yhtiöt tukevat räikeästi Venäjän sotataloutta.
Esimerkiksi Pepsico on kasvattanut voimakkaasti liiketoimintaansa Venäjällä siitäkin huolimatta, että yhtiö kertoi lopettavansa tuotantonsa maassa pian sen jälkeen, kun Venäjän aloitti hyökkäyssotansa viime vuoden helmikuussa.
Pepsico on ryhtynyt uudelleen valmistamaan Pepsi-, 7up- ja Mirinda -juomia uusilla, Venäjän markkinoille tarkoitetuilla tuotenimillä. Lisäksi yhtiö on lanseerannut venäläiskuluttajille täysin uuden virvoitusjuoman.
Pepsicolla on Venäjällä 19 tehdasta. Ne työllistävät NACP:n mukaan suoraan tai välillisesti noin 60 000 ihmistä.
Ukrainalaisvirasto myös kertoo, että venäläissotilaiden muonapakkauksista on löydetty Pepsicon Lay’s-sipsejä. Hartwall vastaa myös niiden tuonnista Suomeen.
”Sotasponsorit” maksavat ”sotaveroa”
Boikottilistan yritykset tukevat Ukrainan mukaan presidentti Vladimir Putinin hallintoa verotuloilla. NACP-virasto on laskenut, että Pepsico maksoi viime vuonna yli sadan miljoonaa euron arvosta veroja Venäjän valtiolle.
Muun verotuksen ohella Venäjällä toimivat ulkomaiset yhtiöt joutuvat maksamaan myös uutta, niin kutsuttua ”sotaveroa”.
– Jos länsimaiset yritykset poistuisivat kokonaan Venäjältä, sota loppuisi lyhyeen. Venäjä ei pystyisi pitämään talouttaan pystyssä ilman näiden yritysten tukea, Zagrebelska sanoo.
Zagrebelska huomauttaa, että kansainväliset yritykset on myös velvoitettu tukemaan hyökkäyssotaa muilla keinoin. Niiden tulee esimerkiksi välittää työntekijöidensä tiedot viranomaisille mahdollista sotaan värväämistä varten.
Listalle joutuminen johtanut boikotteihin
Boikottilistalla on monia kansainvälisiä suuryrityksiä. Viimeisimpinä listalle on lisätty Pepsicon lisäksi makeisvalmistaja Mars sekä verkkokauppa Aliexpress ja alkoholiyhtiö Bacardi.
Aiemmin muun muassa Marabou-suklaata valmistavan Mondelezin päätyminen ”sotasponsoriksi” johti laajoihin boikotteihin Ruotsissa.
Listan tarkoituksena on lisätä mainehaittaa Venäjällä edelleen toimiville ulkomaisille yrityksille, jotta ne yhteiskunnallisen painostuksen kasvaessa jättäisivät kokonaan Venäjän markkinat
NACP harkitsee tällä hetkellä noin viidenkymmenen uuden suuryhtiön lisäämistä ”sotasponsoreiksi”. Niiden joukossa on myös The Coca-Cola Company, jonka kumppaniyritys on jatkanut niin ikään toimintaansa Venäjällä.
– Suurhyökkäyksen alkamisesta on jo mennyt yli puolitoista vuotta. Se tarkoittaa, että nämä yritykset ovat tehneet tietoisen päätöksen Venäjälle jäämisestä, Zagrebelska sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 6.9. klo 23 asti.
