Suomen ja Norjan kolttasaamelaisten identiteettiä ja kieltä vahvistetaan seuraavan kahden vuoden aikana Oummun rââst raajj -hankkeessa. Syyskuussa alkanut hanke on Inarin ja Etelä-Varangin kuntien yhteinen. Hankkeella halutaan yhdistää yksi kansa kahden valtion sisällä.
Päätavoitteena on vahvistaa kolttasaamelaista kieli- ja kulttuuriympäristöä rajan yli sekä luoda yhteinen kielenkäyttöareena Norjassa ja Suomessa asuville kolttasaamelaisille.
Suuri osa kolttasaamelaisista on menettänyt kielensä ja kulttuurinsa valtioiden assimilaatio- eli sulauttamistoimien myötä. Suomessa kieltä on saatu elvytettyä ja koltansaamea puhuu nykyään noin 300 ihmistä. Norjassa tilanne on paljon heikompi, kielen puhujia on vain 10–12 henkilöä ja kulttuurillinen sekä kielellinen identiteetti on hauras.
– Ei puhuta vain kielen menettämisestä, vaan koko identiteetin menettämisestä, korostaa projektipäällikkö Mari Gauriloff.
Identiteetin vahvistamiseksi on useita keinoja
Hiljattain hankkeen projektipäällikkönä aloittanut Mari Gauriloff on itsekin menettänyt sukunsa kielen. Oman identiteetin vahvistaminen ja paikan löytäminen kolttasaamelaisyhteisöstä on Gauriloffille myös henkilökohtaisesti tärkeä asia.
– Olen samassa tilanteessa näiden ihmisten kanssa, joiden kanssa työskentelen. Uskon, että se auttaa minua, kun tiedän mistä on kyse.
Identiteettien vahvistamisen keinoja hankkeessa ovat muun muassa sukututkimukset, erilaisten käsitöiden tekeminen tukeutuen luonnon kiertokulkuun sekä kielen elvyttäminen, luettelee Gauriloff.
– Yhtenä tavoitteena on ottaa askel siihen, että myös Norjassa lapset, nuoret ja aikuiset saavat kielensä ja kulttuurinsa takaisin.
Norjassa ei ole mahdollista opiskella koltansaamea, koska kunnollinen oppimateriaali puuttuu. Joitakin oppimateriaaleja on käännetty suomesta norjaksi, mutta ne eivät pidä sisällään norjan kielen kielioppia. Hankkeessa aletaan nopealla aikataululla kääntää oppimateriaalia, kertoo Gauriloff.
Jo ensi vuonna hankkeen on tarkoitus aloittaa koltansaamen kielen kurssi. Gauriloff arvioi, että kurssi pidetään mahdollisesti Norjan puolella, mutta etäyhteyksillä on mahdollista osallistua mistä vain.
– Kuten kaikki ihmiset, saamelaisetkin ovat liikkuvaa kansaa, eivätkä aina asu siellä, missä ovat syntyneet tai mistä ovat kotoisin.
Puolen miljoonan rahoitus ja useita yhteistyökumppaneita
Mari Gauriloff on perehtynyt hankesuunnitelmaan, ja nyt hänelle etsitään apukäsiä. Hankkeeseen haetaan yhtä hanketyöntekijää Inarin kuntaan ja yhtä Etelä-Varangin kuntaan.
Hanke on saanut Aurora Interreg rahoituksena yhteensä 540 000 euroa. Yhteistyökumppaneina ovat muiden muassa Saamelainen korkeakoulu Koutokeinossa, Tromssan yliopisto, Saamen kielikaltio ja kolttasaamelaisten Äʹvv-museo.
Oummun rââst raajj -hanke esitellään perjantaina Äʹvv-museossa Neidenissä kello 14 Suomen aikaa.