Itse tehdyt jäätelöt ovat yleistyneet markettien, ravintoloiden ja kahviloiden valikoimissa.
Nyt jopa monissa ammattiopistoissa opetetaan jäätelönvalmistusta osana elintarvikealan koulutusta. Myös erilaisten jäätelökurssien suosio on kasvanut.
Jäätelön valmistuksen osaaminen voi olla jopa valttikortti työmarkkinoilla, arvioi koulutuskuntayhtymä Osaon elintarvikealan opettaja, lehtori Sari Tuomaranta.
– Paikkoja on leipomoissa, kahviloissa, elintarvikemyymälöissä ja lisäksi pientuottajat työllistävät. Jäätelöosaajille on kysyntää.
Jäätelökoulutuksia omassa yrityksessään järjestävä keittiömestari Vesa Saaristo kertoo, että jäätelökulttuurissa ja gelaton esiinmarssissa käännekohta oli korona-aika.
– Ensimmäisessä korona-aallossa, kun oltiin ovet säpissä, ostettiin sitä litran jäätelöpakettia, mitä sai kolme kympillä. Sitten kun alkoi uusi kierros, haluttiinkin määrällisesti vähemmän mutta laatua enemmän.
Gelatoista voi tulla hampurilaisten kaltainen ilmiö
Vesa Saaristo hakee jäätelökulttuurin nousulle vertailukohtaa muutama vuosi sitten koetusta arteesaanihampurilaisbuumista. Hänen mukaansa jäätelön tai gelaton tekemisestä saattaa syntyä samantapainen ilmiö leipomoille ja konditorioille.
– Monissa kohteissa se voisi tulla osaksi leipomotoimintaa. Kondiittoreille ja leipureille jäätelön tekeminen on hyvin helppoa, koska he ovat tottuneet operoimaan vaa'an kautta, Saaristo sanoo.
Jäätelönvalmistus on haastavaa ja vaatii raaka-aineiden, reseptiikan ja teknologian tuntemusta.
Pitopalveluyrittäjä Senni Pietilä on opiskellut jäätelön valmistusta Oulussa koulutuskuntayhtymä Osaolla. Hänen mukaansa jäätelöosaamiselle on työmarkkinoilla kysyntää.
– Jos ajatellaan nykypäivän kauppoja ja ravintola-alaa, niin se on tosi iso valttikortti.
Pietilä on hyödyntänyt omaa osaamistaan työpaikallaan. Hän on tuonut jälkiruokalistalle tervagelaton, josta on tullut pitopalvelun hittituote.
Monet yrittäjät tulevat myös koulun penkille
Osaolla jäätelönvalmistus tuli kunnolla kuvioihin kuusi vuotta sitten, kun oppilaitos hankki käyttöönsä ammattitason jäätelökoneen.
Myös yritykset hankkivat itselleen enenevissä määrin ammattikäyttöön tarkoitettuja jäätelölaitteita, Osaon elintarvikealan opettaja, lehtori Sari Tuomaranta kertoo.
Se tarkoittaa sitä, että nykyisin moni yrittäjä hakee koululta oppeja jäätelönvalmistukseen.
– Suomalaiset syövät vuodessa 13 litraa jäätelöä, joten kysyntä kasvaa koko ajan. Se on korkean hygieniatason tuote, johon tarvitaan osaamista, Tuomaranta toteaa.
Isot yritykset ovat jakamassa kakkua
Myös alan isot pelurit ovat huomanneet muutoksen markkinoilla.
Valio myi jäätelötoimintansa Nestlelle vuonna 2004. Yritys kuitenkin palasi markkinoille vuonna 2018 omalla tuotemerkillään, mutta konseptina on keskittyä premium-jäätelöihin perinteisten tuuttien tai litran pakkausten sijasta.
– Perusmautkin toimivat yhä, mutta kuluttajat odottavat entistä innovatiivisempia ja herkullisempia makuja. Tämä muutos on tapahtunut nähdäksemme samaan aikaan kun kulutusta on siirtynyt litran perusjäätelöistä premium-jäätelöihin, Valion jäätelöiden liiketoimintapäällikkö Anni Norppa kertoo sähköpostissaan.
Myös kotimaisuus on tärkeä valintakriteeri, Froneri Finlandin markkinointijohtaja Minna Brunberg kertoo sähköpostivastauksessaan. Froneri Finland on kansainvälinen jäätelönvalmistaja, joka omistaa Suomessa muun muassa Pingviini-tuotemerkin.
– Kuluttajat arvostavat yhä enemmän paikallista tuotantoa, joka takaa luotettavuuden, laadun ja tukee kotimaista työllisyyttä.
Vaikka gelato viekin ajatukset helposti italialaisiin jäätelöbaareihin, suomalaiset raaka-aineet sopivat hyvin sen valmistamiseen.
Keittiömestari Vesa Saarinen kertoo, kuinka Michelin-tähtien julkistamistilaisuudessa tarjoiltiin gelatoja, joihin käytettiin suomalaista vuohenmaitoa, mansikkaa, herukanlehteä ja paahdettua voita.
– Meillä on niin huikeat raaka-aineet, että pystymme tekemään todella laadukkaita tuotteita.
Juttua muokattu 9.4.2025 kello 8:36: Tarkennettu koulun nimeä. Aiemmin jutussa puhuttiin Oulun ammattiopistosta, mutta oikea nimi on koulutuskuntayhtymä Osao.