– Elämme jatkuvan muutoksen ja sopeutumisen aikaa, joka kuormittaa hoitohenkilöstöä. Tehyläiset työntekijät toivovat riittäviä resursseja, parempia työoloja ja työrauhaa.
Näin kiteyttää ammattijärjestö Tehyn Lapin pääluottamushenkilö Sari Soini jäsenistön ajatuksia Lapin hyvinvointialueen Laphan alkutaipaleesta sekä toiveita tulevaan päätöksentekoon.
Lapha on yksi kuudesta hyvinvointialueista, jotka ovat talousvaikeuksiensa vuoksi valtion erityistarkkailussa. Lapissa haetaan jatkuvasti säästöjä muuttamalla palveluorganisaatiota.
Sari Soinista tuntuu, että päätöksiä tehtäessä ei osata aina huomioida niiden vaikutusta työntekijöihin. Esimerkkinä hän mainitsee tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon keskittämisen Rovaniemelle.
– Ensihoitoon on tullut lisäresurssitarvetta, koska tehtävään sidonnainen aika on kasvanut 4–5 tuntiin, Soini sanoo.
Lapin keskussairaalan päivystyksessä ei ole Soinin mukaan riittävästi työntekijöitä. Ensihoito on joutunut hoitamaan sairaalaan tuotuja potilaita ambulanssissa jopa kaksi tuntia, koska päivystys on ruuhkautunut, eikä potilaita ole voitu siirtää ambulanssista sairaalaan.
Johdon mukaan ei lisäystarvetta
Laphassa ensihoito on yhdistetty pelastuspalveluiden toimialaan. Lapin pelastusjohtaja Markus Aarton mukaan LKS:n päivystyksessä on ajoin ruuhkaa, ja sairaalaan tuotuja potilaita on jouduttu hoitamaan myös ambulansseissa.
– En osaa sanoa, onko näitä tilanteita nyt ollut jossakin määrin enemmän kuin yleensä, mutta potilasvirrat eivät yleensäkään jakaudu tasaisesti vuorokausien ja tuntien välillä.
Aarton mukaan ambulanssien kokonaistehtäväsidonnaisuus ei ole tilastoissa noussut, eikä Soinin mainitsemaa henkilöstön lisäystarvetta siten ole.
Ensihoidon ylilääkäri Jari Pirnes sanoo, että eniten ensihoidon tehtävien keston pidentymiseen on vaikuttanut Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystyspalveluiden supistaminen.
Aiemmin ensihoidon tehtävät kestivät Meri-Lapissa tyypillisesti 1–2 tuntia. Nyt tehtävien kesto on Pirneksen mukaan venynyt paikoin jopa viiteen tuntiin, kun potilaat on kuljetettu Lapin keskussairaalaan tai Oulun yliopistolliseen sairaalaan.
Ambulanssien määrää on lisätty Meri-Lapissa vuoden alussa.
Lähin esihenkilö on tärkeä
Moni moittii, että sote-palveluissa on liikaa esihenkilöitä. Näin ei Sari Soinin mukaan ole hoitotyössä, mutta hoitotyön johto olisi järjestettävä toisin.
– Hoitotyö on keskitettävä yhteen linjaan hoitotyön johtajan alaisuuteen koko hyvinvointialueen alueella nykyisen hajautetun mallin sijaan.
Tämä parantaisi hänen mukaansa moniammatillista yhteistyötä, auttaisi hoitotyön resurssien ja esihenkilötyön kohdentamisessa ja säästäisi kustannuksiakin.
Ammattiliitto Superin Lapin pääluottamushenkilö Piiju Leppänen kääntää esihenkilöiden määrästä puhuttaessa huomion palvelualueiden määrään.
– Onko liian monta palvelualuetta ja sinne on organisoitunut liian monta esimiesporrasta? Leppänen kysyy.
Lähiesihenkilö on sitä vastoin olennaisen tärkeä työntekijälle. Leppänen painottaa, että lähiesihenkilön alaisten määrä ei saa olla niin iso, ettei heidän kohtaamiseensa jää aikaa. Esimiestyöllä on yhteys työntekijöiden sairastavuuteen.
– Työnantajan pitäisi tarkastella, missä yksikössä työntekijät eivät viihdy ja missä yksikössä paljon sairauspoissaoloja. Tarvitseeko yksikön esihenkilö tukea johtamiseen? Leppänen sanoo.
Mistä sairauspoissaolot johtuvat?
Lapin hyvinvointialue haluaa vähentää sairauspoissaoloja ja pyrkii tällä tänä vuonna yli kuuden miljoonan euron säästöihin. Onko Tehyn luottamushenkilöllä visiota, miten tämä voi onnistua?
– Työnantajan tulee tehdä kattava selvitys, mistä sairauspoissaolot johtuvat ja pureuduttava juurisyihin. Tämän jälkeen on tehtävä pitkäjänteinen suunnitelma poissaolojen vähentämiseksi, Sari Soini sanoo.
Sairauspoissaoloja voitaisiin hänen mukaansa vähentää hyödyntämällä osatyökykyisten työpanosta ja löytämällä sairauden vuoksi työnteosta estyneille mahdollisuuksia korvaavaan työhön.
Tämä voisi Soinin mukaan olla esimerkiksi poliklinikoilla asiakaspuheluihin vastaamista, asiakkaiden neuvontaa ja lähetteiden käsittelyä.
– Näin poliklinikoiden muiden työntekijöiden kuormitus voi vähentyä. Vaikutukset olisivat yksilöä laajemmat ja koko työyhteisön työkykyä ja työssä jaksamista tukevia.
Katsotaan vain hoitajamitoitusta
Superin Lapin pääluottamushenkilö Piiju Leppänen nostaa yhdeksi hyvinvointialueen ongelmakohdaksi vanhusten palvelut.
– Palveluita tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa, ja heille pitäisi turvata aivan välttämättömiä kotihoidon palveluja sekä ympärivuorokautisen asumispalvelujen paikkoja. Nykyiset resurssit pakottavat hyvinvointialuetta tinkimään näistä.
Uusissa yksiköissä saatetaan yhdistää yhteisöllistä asumista, ympärivuorokautista hoitoa ja lyhytaikaista hoitoa. Leppäsen mukaan hoitajamäärän minimitoitus, 0,6 hoitajaa per asiakas, ei riitä tehtävään työhön.
– Esihenkilöt eivät reagoi mitoitusta nostaviin tekijöihin, kuten saattohoitotilanteisiin ja rauhattomiin ja aggressiivisiin asiakkaisiin, vaikka työntekijät sitä vaativat, Leppänen kertoo.
Leppäsen mukaan työntekijöiden vähentäminen näissä palveluissa aiheuttaa lisäpainetta päivystyksiin ja erikoissairaanhoitoon.
Töissä ilman tietoa tulevasta
Laphassa on käyty tähän mennessä neljät suuret yt-neuvottelut ja lisäksi useita yksikkökohtaisia neuvotteluja.
Piiju Leppäsen mukaan moni hoitaja on joutunut vaihtamaan työskentelypaikkaa, kun oma yksikkö on lakkautettu. Monella palkka on voinut laskea, kun uudessa yksikössä ei ole ollut tarjolla aiemmin tehtyä, vaativampaa tehtävää.
Työntekijöiden talouteen on tullut muunkinlaisia vaikutuksia.
– Työpaikka on siirtynyt etäämmälle ja perheeseen on mahdollisesti jouduttu hankkimaan toinen auto, kun julkista liikennettä ei ole kaikkialla Lapissa.
Leppäsen mukaan moni työskentelee parhaillaan ilman tietoa tulevasta, koska oma yksikkö lakkautetaan vasta sen jälkeen kun siihen sijoitetut asiakkaat ovat kuolleet.