Oli yhdeksännen luokan kevät. Linda Anderssonin oli tehtävä päätös siitä, mitä hän lähtisi opiskelemaan peruskoulun jälkeen.

Ensimmäinen valinta oli lähihoitajan ammatti. Andersson ajatteli vahvasti, että ammattikoulu on parempi kuin lukio, koska sieltä saa ammatin.

– En saanut vanhemmiltani oikein mitään ohjausta. Aika yksin sain päättää opiskeluun liittyvät asiat.

Isosisko oli kuitenkin käynyt lukion. Hänen esimerkistään Andersson päätti toimia samoin.

Andersson tulee työläistaustasta. Hänen äitinsä on laitoshuoltaja. Edesmennyt isä oli kirvesmies ja levyseppähitsari.

Anderssonin mukaan äiti oli ylpeä, kun tytär kävi lukion.

– Hän aina sanoi, että voin tehdä mitä haluan, kunhan olen onnellinen, mutta kuitenkin hiljaa välittyi olettamus, että duunareista ei ole kuin duunareiksi.

Linda Anderssonin äiti Satu Virtanen kertoo olleensa tyytyväinen, kun tytär meni lukioon. Näin lapsi sai aikaa ajatella, mitä haluaa tehdä ammatikseen.

– En ole koskaan halunnut vaikuttaa lapsen kouluvalintoihin.

Yle kysyi, miten vanhempien koulutustausta tai ammatti on vaikuttanut nuoren alavalintaan. Andersson on yksi 247 vastaajasta.

Vanhempien koulutus periytyy herkästi

Perhetaustan yhteys koulutusvalintoihin on voimistunut.

Vanhempien koulutustaso on yhteydessä erityisesti siihen, jatkaako nuori peruskoulun jälkeen lukioon.

Lukioiden oppilaat tulevat ammatillisten oppilaitosten oppilaita useammin perheistä, joissa vanhemmat ovat suurituloisia, korkeasti koulutettuja ja toimihenkilöitä. Näin kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vuonna 2020.

Kyseessä oli Tukholman yliopiston, THL:n ja Euroopan yliopistoinstituutin tutkimus.

Euroopan yliopistoinstituutin sosiologian professori Juho Härkönen oli mukana tekemässä sitä. Tilanne on yhä hänen mukaansa samankaltainen kuin neljän vuoden takaisessa tutkimuksessa.

Perhetausta vaikuttaa myös siihen, kuinka todennäköisesti nuori jatkaa yliopistoon.

Tutkimuksen mukaan perhetaustan merkitys on sen sijaan pienempi ammattikorkeakouluihin hakeutuvien joukossa.

Työläistaustaisilla lukioon ja korkeakouluun hakemisen mahdollisuudet ovat heikommat kuin korkeakoulutettujen lapsilla.

Härkösestä kehityskulku on huolestuttava.

– Se on osaamisen haaskausta, jos fiksut lapset eivät syystä tai toisesta kouluttaudu niin pitkälle kuin kykyä saattaisi olla. Se on kansakunnan osaamistason ja kansantaloudenkin kannalta valitettava asia.

Myös muun lähipiirin kuin vanhempien esimerkillä on vaikutusta siihen, jatkaako lapsi esimerkiksi lukioon ja myöhemmin yliopistoon.

– On varmasti kaikki luettu kertomuksia siitä, miten opettaja tai muu aikuinen on kannustanut koulunkäyntiin sellaisiakin lapsia, joilla opiskelu ei ole kotoa peritty ajatus.

Työläistaustasta yliopistoon päässeet nuoret pärjäävät opinnoissaan hyvin.

– Tietyssä mielessä voi ajatella myös niin, että ne, jotka tulevat vähemmän koulutetusta taustasta, niin heillä motivaatiota voi olla vielä enemmän kuin muilla, vaikka ei olisi samanlaista tukea ja esimerkkiä kuin korkeakoulutetun vanhemman lapsilla.

Sairaanhoitaja työllistyy helposti

Lukion jälkeen porvoolainen Linda Andersson lähti opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Työläistausta vaikutti hänen mukaansa alavalintaan paljon.

Anderssonin takaraivossa oli ajatus, että sairaanhoitajana saa aina töitä ja kohtalaisen palkankin.

– Ei siitä puhuttu kotona varmaan yhtään mitään. Uskon kuitenkin, että äiti on ollut ylpeä ammatistani.

Anderssonin äiti kertookin olleensa tyttärensä sairaanhoitajan opinnoista ylpeä, sillä sairaanhoitajilla on töitä ja sitä kautta mahdollisuuksia.

Andersson valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 2013.

Hän on tehnyt sairaanhoitajan töitä nyt kymmenen vuotta ja työskentelee parhaillaan Porvoon sairaalan lastentautien poliklinikalla.

Vuonna 2017 tapahtui kuitenkin jotakin pysäyttävää.

Elämänkriisi muutti kaiken

Anderssonin pikkusisko kuoli yllättäen tapaturmaisesti. Tämä muutti Anderssonin elämän suunnan. Hän ei halunnut enää tuhlata aikaa, vaan tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa.

Erään yövuoron aikana Andersson löysi teologian opinnot. Uskonto oli kiinnostanut jo lukiossa.

Linda Andersson kertoo, missä hän olisi, jos ei olisi päässyt yliopistoon:

Hän haki yliopistoon, mutta ei kuitenkaan uskaltanut kertoa siitä kenellekään.

Andersson ei halunnut selitellä kenellekään epäonnistumisen tunnettaan, jos ei pääsisi sisään.

Toisin kävi.

Ovi Helsingin yliopistoon aukesi vuonna 2018.

– Se tuntui epätodelliselta. Olin koko ajan ajatellut, että haen leikisti jonnekin.

Suku vaikutti äidinkin ajatuksiin

Linda Andersson pohtii, että hän on tehnyt koulutusvalintojaan kotoa tulleen ajatuksen perusteella, että duunari on duunari.

Äiti Satu Virtanen kommentoi tämän liittyvän hänen omaan perhetaustaansa. Virtasen äiti oli piian tytär. Isä oli käynyt vain kiertokoulua.

Virtasen vanhemmat ajattelivat, että fyysinen työ on kunnon työtä.

Laitoshuoltajana Virtanen kokee tekevänsä hyödyllistä työtä.

– Sairaalan siivous on todella tarpeellista. Ilman sitä ei pärjättäisi edes päivää. Ehkä lapset ovat kuulleet ajatukseni siitä.

Teologian opinnoista äiti kertoo keskustelleensa tyttären kanssa.

– Olen itse uskovainen ihminen, niin se on hyvä, että hän opiskelee tätä alaa. Se avaa hänelle lisää mahdollisuuksia.

Virtanen kokee, että tutkimukset herkästi lokeroivat työläistaustaisia huonommiksi kuin korkeakoulutetut, vaikka koulutus ei kerro ihmisen älykkyydestä mitään.

– Minulle on sanottu, että ”kun olet noin viisas, niin miksi et mene yliopistoon”.

Viesti kouluun hakeville nuorille

Toisinaan 36-vuotias Linda Andersson kokee vieläkin olevansa yliopistossa väärässä paikassa työläistaustansa vuoksi.

Opintojensa aikana Andersson on kuitenkin saanut lisää rohkeutta; hänestä on yliopisto-opiskelijaksi, eikä hän ole yhtään huonompi kuin kukaan muukaan.

– Olen saanut hirveästi iloa näistä opinnoista. Vaikka en saisi töitä, niin se ei tuntuisi kamalalta.

Andersson haluaa sanoa opiskelemaan hakeville nuorille, että kannattaa kuunnella omaa ääntään.

– On hyvä kysyä itseltään, mitä minä haluaisin tehdä? Mikä on minun juttuni, eikä se, mitä ympäristö antaa ensimmäiseksi vaihtoehdoksi.

Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.