Lasku kymmenen vuoden takaisesta työntekijästä. Laskuja toimenpiteistä, jotka eivät kuulu sopimukseen. Laskuja todellisuutta pidemmistä vastaanotoista.
Useat yrittäjät kertovat Ylelle, että työterveyshuollon kustannusten valvonta on vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Yleisradion tutkiva MOT-ohjelma kertoi maanantaina, että Terveystalossa on tullut ilmi tapauksia, joissa asiakkailta on toistuvasti veloitettu ylihintaa. Terveystalo myöntää asian. Sen mukaan kyse on yksittäistapauksista.
MOT: Lääkäri saa potkut
Käytännössä lääkärit ovat veloittaneet työterveyshuollon asiakkailta eli yrityksiltä todellisuutta pidemmistä käynneistä. Toiminta on jatkunut pidemmän aikaa.
Yritysten kannalta ongelmana on se, että työterveysyhtiöiden laskutusta on lähes mahdotonta valvoa, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
– Järjestelmä on sellainen, että se antaa työterveysyhtiöille erittäin vapaat kädet – käytännössä lähes avoimen valtakirjan – teettää toimenpiteitä.
Pikkuyritys ei saa tietoa laskutusperusteista
Matti Sandström pyörittää pientä hoivayritystä Helsingissä. Lakisääteinen työterveyshuolto ostetaan Terveystalosta.
Hän kertoo, että heitä on yritetty jopa laskuttaa työntekijästä, joka ei ole heillä töissä.
– Pystyimme tsekkaamaan sieltä, että eihän tämä ihminen ole ollut meillä töissä kymmeneen vuoteen, sanoo Sandström.
Asia paljastui, sillä aiemmin yritys sai listan työntekijöistä, jotka olivat kuluneella laskutuskaudella käyttäneet työterveyshuollon palveluita.
Vuoden alussa Terveystalon tulkinta tietoturvasäännöistä tiukentui. Jos laskutuskaudella toteutuu alle kuusi käyntiä, työnantaja ei saa enää nimilistaa kävijöistä ja käyntimääristä.
Se on kuin avoin vekseli
Matti Sandström, toimitusjohtaja
Tällä hetkellä Sandström selvittelee alkuvuonna yhden kuukauden aikana syntynyttä 1 300 euron laskua.
Hän on itse lääkäri ja kertoo, että firmassa ohjattiin työntekijä työterveyteen pitkittyneen flunssan vuoksi.
Seurauksena oli lasku, joka sisälsi laboratoriokokeita ja keuhkokuvan.
– Se oli ihan asiallista mielestäni.
Sen sijaan muu osa laskussa ihmetytti. Lääkärikäyntejä oli laskussa kolme kappaletta.
– Lääkärinpalkkioita 300-350 euroa, lähinnä ne kolme lääkärikäyntiä mua ihmetytti.
– Siinä oli lisäksi kaiken maailman hoitotarvikkeita, 130 euroa, mitä ihmeen tarvikekuluja siellä voi olla.
Sandström ei ole pyynnöistä huolimatta pysynyt tarkastamaan, kuinka moni työntekijä oli käyttänyt työterveyshuollon palveluita.
– Sinne voi panna mitä tahansa, ja se on kuin avoin vekseli, hän sanoo.
HR-piireissä ongelma tunnettu vuosikausia
Talous- ja henkilöstöhallintoyhtiö Sarastian henkilöstöjohtaja Juha Saarinen sanoo, että HR-piireissä työterveyshuollon ongelmista on puhuttu vuosikausia.
– HR [henkilöstöhallinto] ei pysy mitenkään laskujen päällä, koska ei meillä ole mitään näkyvyyttä niihin.
Sarastia on niin ikään Terveystalon asiakas. Yhtiössä käydään joka kuukausi läpi työterveyslaskut, ja lähes joka kerta joukosta löytyy Saarisen mukaan jotain huomautettavaa.
Siellä on toimenpiteitä henkilöille, jotka eivät ole meillä töissä
Juha Saarinen, henkilöstöjohtaja
Periaatteessa työterveyshuollon kattavuudesta sovitaan tarkasti sopimuksessa. Laskun maksaja ei kuitenkaan näe yksilöidysti mitä tutkimuksia kullekin työntekijälle on teetetty.
– Me pystymme puuttumaan vain niihin, mitkä huomataan selvästi. Jos siellä esimerkiksi näkyy jokin toimenpide, joka ei kuulu meidän sopimukseemme, sanoo Saarinen.
Saarisen mukaan ongelmista on reklamoitu useita kertoja, mutta ongelmat ovat siitä huolimatta jatkuneet. Yhtiö saa esimerkiksi jatkuvasti laskuja toimenpiteistä, jotka eivät kuulu sen työterveyshuoltosopimukseen. Sopimukseen eivät kuulu viikonloppukäynnit, mutta laskuissa on siitä huolimatta pyhäkorvauksia, hän sanoo.
– Sitten siellä on toimenpiteitä henkilöille, jotka eivät ole meillä töissä.
Terveystalo sanoi Ylelle, ettei se voi kommentoida asiakkaiden asioita.
Suomen yrittäjät vaatii lakimuutosta
Mikael Pentikäinen sanoo, että Suomen Yrittäjien jäsenyritykset ovat järjestöön jatkuvasti yhteydessä työterveyshuollon ongelmista.
– Koetaan, että työnantajan kustannuksella saatetaan teettää tarpeettomia hoitoja ja toimenpiteitä.
Ensisijainen ongelma on yritysten mukaan se, että työnantajan on lähes mahdotonta saada tietoa lääkäriyhtiön teettämistä tutkimuksista ja hoidoista. Se lisää epäilyjä siitä, että lääkäriyhtiöt teetättävät työterveysasiakkailla tarpeettomia hoitoja.
– Järjestelmää pitää uudistaa niin, että työnantaja tietää tarkasti, mistä maksaa.
Työterveyshuolto maksoi työnantajille viimeisimmän, vuoden 2022 tietoihin pohjaavan tilaston mukaan hieman alle miljardi euroa. Kela korvasi siitä työnantajille vajaa puolet.
Pentikäinen toteaa, että työterveyspalvelut tuottavat nykyisin suuria kustannuksia etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille.
– Ala on liian keskittynyt, ja silloin kun ala keskittyy liikaa, se tuo erilaisia lieveilmiöitä. Näihin pitäisi pystyä puuttumaan.